Sorrun useammin kuin uskoinkaan arvostelemaan julkisuudessa esiintyvien naisten ulkomuotoa. Kenelle on tullut hieman lisäkiloja, kuka kantaa laukkuaan rumasti. Mistä ihmeestä olen oppinut tällaisen arvojeni vastaisen ajattelun?
Jos VR:n toimitusjohtaja syyttää kaikista vaikeuksista pihiä valtiota, pitäisi minunkin vamaan ulkoistaa huonon käytökseni syy jonnekin muualle. Kasvatusta voi aina syyttää ja mediakin on syypää ihan kaikkeen. Enhän minä muuten ajattelisi, että entisen missin pitää pysyä missimitoissaan hamaan vanhuuteen asti samaan aikaan, kun loukkaannun siitä, että joku ihmettelee minun kadonnutta nuoruudenaikaista laihuuttani.
Kysehän ei voi missään nimessä olla kateudestani... Mitä syytä minulla muka olisi olla kateellinen julkisuuden valokeilassa paistattelevia kuvankauniita, lahjakkaita ja herttaisen ystävällisiä ihmisiä kohtaan? Mitä heillä voisi olla sellaista, mitä minulla ei ole? ;-)
Nyt täytyy miettiä, kumpaan käytän jatkossa voimavarani: úlkopuolisten syyllisten etsimiseen vai itseni kehittämiseen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti