Vai pitäisi työnantajan muka saada tietää työntekijän sukupuolisesta suuntautumisesta? Sittenhän löytyisi varmaan paljon muutakin, mitä työnantajalle pitäisi tunnustaa. Perussuomalaisten Niikon mukaan työnantajan pitäisi nimittäin päästä arvioimaan työntekijän arvoja ja maailmankatsomusta.
Sukupuolisen suuntautumisen lisäksi siinä tapauksessa työnhakijan pitäisi ilmoittaa työnantajalle seksisuhteittensa määrä, ruokailutottumuksensa, liikuntatottumuksensa, alkoholin käyttötapansa, koettujen humalatilojen määrä, suhteensa lemmikkieläimiin ja luontoon, kierrätystottumuksensa jne. Lista olisi loputon.
Jos jokainen työnhakija sitten pääsisi ilmoittamaan kaikki nämä arvoja heijastavat totuudet itsestään työnantajalle, millä perusteella työnantaja voisi käyttää niitä palkkaamisen ehtoina? Yhtään täydellisen yhteensopivaa yksilöä tuskin löytyisi mihinkään yritykseen tai organisaatioon. Olisivatko arvot kaikki samanarvoisia vai olisiko niillä painopistekertoimet? Miten arvioitaisiin käyttäytymispoikkeaman suuruus työnantajan arvoihin nähden? Ja miten varmistettaisiin arvioinnin oikeudenmukaisuus?
Kehnoja perusteita käsittämättömälle vaatimukselle. Tällaisia kansanedustajia tällä kertaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti