Meillä on edelleen niin paljon tabuja, joista ei voi puhua tai kirjoittaa leimautumatta erikoiseksi ja uskaliaaksi. Yritämme ruokkia mielikuvaa, että jotkin aiheet koskettavat vain harvoja, vaikka itse asiassa jotakuinkin jokainen on arjessaan tekemisissä jonkin tabumaisuuden kanssa.
Enkä minä puhu nyt mistään 'kummallisista' asioista. Jo erilaiset mielenterveyden häiriöt ovat tavallistakin tavallisempaa arkipäivää itse kunkin elämässä. Jotain lähiverkostomme jäsentä aihe koskettaa kuitenkin. Masennusta ja syömishäiriöitä tässä maassa löytyy aivan runsain mitoin. Muista teemoista puhumattakaan.
Lapsettomuuskin on kipeä asia, liian kipeä puhuttavaksi. Samoin sairaudet ja kuolema. Avioero tai lähisukulaisen joutuminen vankilaan eivät myöskään kuulu suositumpien puheenaiheiden listalle. Ja jos asioista ei puhuta, niistä tulee tabuja. Ja silloin niistä saa puhua vieläkin harvemmin. Puhuminen on sallittua enää sydänystävälle ja terapeutille. Eikä se ole reilua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti